Mies jonka ympäriltä tuolit viedään Songtext / Lyric

Zencafe
Mies jonka ympäriltä tuolit viedään


Se ei kätellessä katso silmiin
jos se puhuu niin se puhuu hiljaa
sil on hiukset niin kuin heinäpelto
talven jälkeen huhtikuussa
Jos se kävelee sen jalat liikkuu
ja sen kädet menee takin taskuun
siel on tupakat ja tikkuaski
lompakko on housun taskussa

Mies jonka ympäriltä tuolit viedään
mies jonka etunimi mieleen ei jää
mies jonka kasvot ovat raastinrautaa hioneet
Mies jonka ympäriltä tuolit viedään
mies jonka sukunimi mieleen ei jää
mies jonka talossa on suorat seinät ja tapetit

Se ei hymyile ja jos se nauraa
se on useimmiten väärä paikka
se on elokuvan loppukohtaus
sankari saa vihdoin naisen
tälle naiset eivät juuri niiaa
mies ei liehittele eikä riiaa
se on vähän että yksi tanssi
sitten ehkä vielä saatille

Mies jonka ympäriltä tuolit viedään…

Jos se itkee, sen silmät kostuu
ja kädet nyrkkiin puristuu
Jos se puhuu, niin se puhuu hiljaa
ja katse hiekkaan sekoittuu

Mies jonka ympäriltä tuolit viedään