Eksynyt Marjastaja Songtext / Lyric

sangon väriä en enää tunnista

sangon pohja on jo marjoista tumma

valo kovalla maalla heti suon takana

ne selät kylmässä kasvot hiessä tulilla

hirviporukka ilman liivejä

ruukku kiertää ringissä

selkien takana maatuva pimeä

jäähtyvä saalis ei sanele tunteita

saalista ei ole tai on vasta aamulla



aikaista on jakaa salaisuus

myöhäistä on kiistää osallisuus






valon piiriin ilmestyin

en salaa

ne teki tilaa

ruukun otin tekemättä valaa

esitin eksynyttä marjastajaa

yksi vahvensi puukolla kuviota kelossa

ja odotti olenko lopussa

ei kuunnellut oliko minulla asiaa



löytyi mitä kukin tonki repustaan

arvasin mikä piiloon sinne vielä jäi

palasin kohtaan mistä valon näin

nukuin uudelleen herättyäni laukaukseen



myöhäistä on jakaa salaisuus

sellaista on tosi uskollisuus



suo ei kantavansa vanno

vesi ei laske moniko ui

tilaisuutta tuli etsii

koira on viimeinen joka jotenkin tottelee

reppu painoi ja odotukset

purukumia söin ja muuraimet

liekin päivällä näkymätön kuumin seutu

on pimeän tiheää



seurassa on kotoista muualla paitsi kotona

ja nyt siinä tulilla veren haju tuulen alla voimistuu

ja salaisuus valmistuu